Parlumi
Español
English
Français
Català
Italiano
Português
Deutsch
Nederlands
Svenska
Euskara
Galego
Polski
Українська
TürkçeRuotsin 100 hyödyllisintä sanaa aiheittain
Kun aloitat ruotsin opiskelun tai palaat kouluruotsin pariin vuosien tauon jälkeen, kannattaa keskittyä ensin sanoihin, joita tarvitaan eniten. Pieni joukko yleisiä sanoja kattaa suuren osan arkisista keskusteluista. Kun ne ovat hallussa, pystyt muodostamaan yksinkertaisia lauseita ja ymmärtämään paljon enemmän kuin luulisit.
Kokosimme sata hyödyllistä ruotsin sanaa aiheittain. Substantiivit on merkitty artikkelin kanssa (en tai ett), koska se kannattaa opetella heti sanan mukana. Verbeistä on mainittu perusmuodon lisäksi preesens, jos se poikkeaa tavallisesta kaavasta.
Tervehdykset ja kohteliaisuudet
| Ruotsi | Suomi |
|---|---|
| hej | hei |
| hej då | heippa, näkemiin |
| tack | kiitos |
| förlåt | anteeksi (pahoittelu) |
| ursäkta | anteeksi (huomion kiinnittäminen) |
| ja | kyllä, joo |
| nej | ei |
| snälla | ole kiltti (pyynnössä) |
| varsågod | ole hyvä |
| välkommen | tervetuloa |
Ruotsissa kiitetään paljon. Tack, tack så mycket (kiitos paljon) ja tusen tack (tuhannet kiitokset) kuuluvat jokaiseen asiointiin.
Persoonapronominit
| Ruotsi | Suomi |
|---|---|
| jag | minä |
| du | sinä |
| han | hän (mies) |
| hon | hän (nainen) |
| hen | hän (sukupuolineutraali) |
| vi | me |
| ni | te |
| de | he |
| den | se (en-sanasta) |
| det | se (ett-sanasta, myös "se" yleisesti) |
Huomaa, että suomen hän jakautuu ruotsissa sukupuolen mukaan: han ja hon. Sukupuolineutraali hen on yleistynyt ja vakiintunut kieleen. Pronomini de äännetään arkikielessä yleensä "dom".
Tärkeimmät verbit
| Ruotsi | Suomi |
|---|---|
| vara (är) | olla |
| ha (har) | olla jollakulla, omistaa |
| göra (gör) | tehdä |
| gå (går) | mennä, kävellä |
| komma (kommer) | tulla |
| kunna (kan) | voida, osata |
| vilja (vill) | haluta |
| ska | aikoa, tulla tekemään (tulevaisuus) |
| måste | täytyä |
| säga (säger) | sanoa |
| se (ser) | nähdä |
| veta (vet) | tietää |
| tycka (tycker) | olla mieltä, pitää jostakin |
| ta (tar) | ottaa |
| ge (ger) | antaa |
| äta (äter) | syödä |
| dricka (dricker) | juoda |
| bo (bor) | asua |
| jobba (jobbar) | tehdä töitä |
| förstå (förstår) | ymmärtää |
Hyvä uutinen: ruotsin verbi ei taivu persoonissa. Jag är, du är, hon är, vi är, de är: sama muoto kaikille.
Pari esimerkkiä: Jag tycker om kaffe (Pidän kahvista). Vi ska åka till Stockholm (Aiomme matkustaa Tukholmaan). Jag förstår inte (En ymmärrä).
Kysymyssanat
| Ruotsi | Suomi |
|---|---|
| vad | mitä, mikä |
| vem | kuka |
| var | missä |
| vart | mihin |
| när | milloin |
| hur | miten |
| varför | miksi |
| hur mycket | paljonko |
Var ja vart sekoittuvat helposti. Muista: Var bor du? (Missä asut?), mutta Vart ska du? (Minne olet menossa?).
Ihmiset ja perhe
| Ruotsi | Suomi |
|---|---|
| en människa | ihminen |
| en man | mies |
| en kvinna | nainen |
| ett barn | lapsi |
| en vän | ystävä |
| en familj | perhe |
| en mamma | äiti |
| en pappa | isä |
Aika
| Ruotsi | Suomi |
|---|---|
| i dag | tänään |
| i morgon | huomenna |
| i går | eilen |
| nu | nyt |
| sedan | sitten, myöhemmin |
| alltid | aina |
| aldrig | ei koskaan |
| ofta | usein |
| en dag | päivä |
| en vecka | viikko |
| ett år | vuosi |
| en timme | tunti |
Sanat i dag, i morgon ja i går kirjoitetaan myös yhteen: idag, imorgon, igår. Molemmat tavat näkee usein.
Paikat ja arki
| Ruotsi | Suomi |
|---|---|
| ett hus | talo |
| en lägenhet | asunto |
| en stad | kaupunki |
| en gata | katu |
| en affär | kauppa |
| en station | asema |
| ett jobb | työ, työpaikka |
| en skola | koulu |
Ruoka ja juoma
| Ruotsi | Suomi |
|---|---|
| mat | ruoka |
| vatten | vesi |
| kaffe | kahvi |
| bröd | leipä |
| mjölk | maito |
| en frukost | aamiainen |
| en lunch | lounas |
| en middag | päivällinen |
Ainesanoja, kuten vatten, kaffe ja mjölk, käytetään usein ilman artikkelia: Jag dricker kaffe. Tilatessa sanotaan kuitenkin en kaffe tai ett glas vatten.
Yleisimmät adjektiivit
| Ruotsi | Suomi |
|---|---|
| bra | hyvä |
| dålig | huono |
| stor | iso |
| liten | pieni |
| ny | uusi |
| gammal | vanha |
| varm | lämmin |
| kall | kylmä |
| billig | halpa |
| dyr | kallis |
Adjektiivi taipuu substantiivin suvun mukaan: en stor bil mutta ett stort hus. Muista myös, että varm tarkoittaa lämmintä, ei varmaa.
Pienet mutta tärkeät sanat
| Ruotsi | Suomi |
|---|---|
| och | ja |
| men | mutta |
| eller | tai |
| att | että |
| med | kanssa |
| inte | ei (kieltosana) |
Kieltosana inte tulee yleensä verbin jälkeen: Jag vet inte (En tiedä). Konjunktio och äännetään arkikielessä usein lyhyesti "å".
Näin opettelet nämä sanat
- Opettele kymmenen sanaa kerrallaan. Sata sanaa kerralla on liikaa, mutta kymmenen sanaa päivässä onnistuu helposti, ja kahdessa viikossa koko lista on käyty läpi.
- Tee lauseita. Yhdistele sanoja heti: Jag vill ha kaffe. Vi bor i en stor stad. Var är stationen?
- Sano ääneen. Ääntäminen jää mieleen vain puhumalla.
- Kertaa. Palaa sanoihin muutaman päivän päästä ja uudelleen viikon kuluttua. Juuri kertaus siirtää sanat pitkäkestoiseen muistiin.
- Hyödynnä tuttuja sanoja. Osa sanoista on tuttuja suomen tai englannin kautta: kaffe (kahvi), lunch (lounas, englanniksi lunch) ja familj (perhe, englanniksi family).
Parlumin ruotsin kurssin ensimmäiset yksiköt rakentuvat juuri tällaisen perussanaston varaan, ja älykäs kertaus tuo sanat takaisin sopivin väliajoin, jotta ne pysyvät muistissa.