Mikä kieli on helpoin oppia suomalaiselle?

Suomi on uralilainen kieli, eikä mikään suuri eurooppalainen kieli ole sille sukua. Suomenpuhuja ei siis voi nojata samaan tapaan sukulaiskieleen kuin espanjalainen, joka oppii italiaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki kielet olisivat yhtä vaikeita. Suomenpuhujalla on omat etunsa: selkeä ääntäminen, hyvä korva äänteiden pituudelle, vahva englanti ja usein kouluruotsin pohja.

Katsotaan, miltä yhdeksän eurooppalaista kieltä näyttävät suomenpuhujan näkökulmasta: espanja, englanti, ranska, italia, portugali, katalaani, saksa, hollanti ja ruotsi.

Mikä tekee kielestä helpon?

Helppous ei ole yksi asia. Kannattaa erottaa ainakin neljä osa-aluetta:

• sanasto: kuinka paljon tunnistat ennestään
• ääntäminen ja kirjoitus: vastaako kirjoitus puhetta
• kielioppi: kuinka paljon uusia rakenteita pitää opetella
• altistus: kuinka helposti kieltä kuulee arjessa

Eri kielet ovat helppoja eri syistä.

Ruotsi ja englanti: tutuimmat lähtökohdat

Englanti on useimmille suomalaisille jo vahva kieli. Sitä kuulee sarjoissa, musiikissa, peleissä ja töissä joka päivä. Altistuksen määrä tekee siitä käytännössä helpoimman. Haasteet ovat oikeinkirjoitus, joka ei aina vastaa ääntämistä, sekä artikkelit ja aikamuodot, joita suomessa ei ole samalla tavalla.

Ruotsi on monelle suomalaiselle paras uusi tai uudelleen aloitettava kieli. Syitä on monta:

• Suomessa on satoja ruotsalaisia lainasanoja: tuoli (stol), kahvi (kaffe), tori (torg).
• Verbit eivät taivu persoonissa: jag är, du är, hon är, vi är. Suomen persoonapäätteisiin verrattuna tämä on helpotus.
• Kouluruotsi antaa pohjan, joka palaa nopeasti käyttöön.
• Ruotsia kuulee Suomessa, ja sitä voi käyttää arjessa.

Haasteita ovat en- ja ett-suku, määräinen muoto ja sävelkorko, mutta mikään niistä ei estä ymmärretyksi tulemista.

Espanja ja italia: ääntäminen on suomalaisen etu

Ääntämisen osalta espanja ja italia ovat suomenpuhujalle hyvin helppoja. Molemmat kirjoitetaan pitkälti niin kuin ne äännetään, vokaalit ovat puhtaita ja selkeitä, ja r on pärisevä kuten suomessa.

Italiassa on lisäksi kaksoiskonsonantteja, jotka erottavat sanoja toisistaan, aivan kuten suomessa: pala (lapio) ja palla (pallo), caro (rakas, kallis) ja carro (kärry). Suomenpuhuja kuulee eron heti, kun taas monella muulla oppijalla on vaikeuksia.

Kieliopissa haasteena ovat verbien runsaat taivutusmuodot ja kieliopillinen suku (feminiini ja maskuliini). Sanasto ei myöskään ole yhtä tuttua kuin germaanisissa kielissä, vaikka englannin kautta tunnistaa yllättävän paljon latinaperäisiä sanoja: importante, possibile, informazione.

Portugali ja katalaani

Portugali muistuttaa kieliopiltaan espanjaa, mutta ääntäminen on vaikeampaa: siinä on nasaalivokaaleja ja vokaaleja, jotka heikkenevät painottomissa tavuissa. Brasilianportugali on ääntämykseltään avoimempaa ja selkeämpää kuin Euroopan portugali, mikä helpottaa alkua.

Katalaani on helpointa, jos osaat jo espanjaa tai ranskaa. Ääntäminen on suomenpuhujalle kohtuullinen, vaikka painottomat vokaalit heikkenevät. Katalaani on hyvä valinta erityisesti, jos aiot asua Kataloniassa.

Saksa ja hollanti: germaanista tuttuutta

Saksa jakaa paljon sanastoa englannin ja ruotsin kanssa. Kieliopissa on neljä sijamuotoa ja kolme sukua, mikä kauhistuttaa monia. Suomenpuhujalle sijamuodot eivät kuitenkaan ole vieras ajatus, onhan suomessa viisitoista sijaa. Vaikeampaa on se, että saksassa sija näkyy ennen kaikkea artikkelissa ja adjektiivin päätteessä.

Hollanti on monelle iloinen yllätys. Jos osaat englantia ja ruotsia, ymmärrät kirjoitetusta hollannista yllättävän paljon jo alusta. Kieliopissa ei ole sijamuotoja, ja verbin paikka päälauseessa on sama kuin ruotsissa. Ääntäminen, erityisesti kurkussa lausuttu g, vaatii harjoittelua.

Ranska: palkitseva mutta vaativa

Ranska on monelle suomenpuhujalle näistä haastavin. Kirjoitus ja ääntäminen eroavat paljon toisistaan, sanojen loppukirjaimia jätetään ääntämättä, ja nasaalivokaalit ovat uusia. Kielioppi on samaa tyyppiä kuin espanjassa ja italiassa. Toisaalta englannissa on valtavasti ranskasta peräisin olevaa sanastoa, joten moni sana on tuttu: information, restaurant, possible.

Yhteenveto

Helpoin kieli on se, jota oikeasti käytät

Kielen vaikeutta tärkeämpää on motivaatio. Kieli, jota tarvitset töissä, jota kuulet lomalla tai jolla puhuu ihminen, josta välität, on helpompi oppia kuin "helppo" kieli, jolla ei ole sinulle merkitystä. Valitse siis kieli, joka innostaa sinua, ja anna sille vähän aikaa joka päivä.

Parlumissa voit opiskella kaikkia näitä yhdeksää kieltä suomeksi kirjoitettujen selitysten avulla tasoilta A1–C2.