Kolmas kieli on helpompi oppia: miksi ja mikä kieli valita?

Suomalainen on kielenoppijana erikoisessa asemassa. Äidinkielemme ei ole sukua juuri millekään Euroopan suurelle kielelle, mutta koulussa opimme lähes kaikki ruotsia ja englantia. Moni ei huomaa, että juuri tämä yhdistelmä tekee seuraavasta kielestä yllättävän helpon. Kolmas kieli on helpompi oppia kuin toinen, ja suomalaisella se on usein jo neljäs. Tässä jutussa kerrotaan, miksi näin on ja mikä kieli kannattaa valita seuraavaksi.

Miksi kolmas kieli on helpompi kuin toinen?

Osaat jo oppia kieliä

Ensimmäisellä vieraalla kielellä opit samalla, miten kieltä ylipäätään opitaan: miten sanoja kerrataan, miten kielioppisääntöjä sovelletaan ja miten sietää sitä, ettei ymmärrä kaikkea. Nämä taidot siirtyvät seuraavaan kieleen sellaisinaan.

Kielioppi ei enää yllätä

Kun opettelit ruotsia, kohtasit ensimmäistä kertaa artikkelit, kieliopillisen suvun ja verbin paikan lauseessa. Ne olivat suomenpuhujalle täysin uusia ilmiöitä. Saksassa, hollannissa tai espanjassa ne tulevat vastaan uudelleen, mutta nyt tiedät jo, mistä on kyse. Lue lisää siitä, miksi ruotsin en ja ett tuottavat päänvaivaa, ja huomaat, että sama ajatus toistuu monessa kielessä.

Sanasto on jo osittain tuttua

Tämä on suomalaisen suurin etu. Ruotsi ja englanti ovat germaanisia kieliä, kuten saksa ja hollanti. Englanti on lisäksi lainannut valtavasti sanoja ranskasta ja latinasta, joten se avaa myös romaanisten kielten sanastoa.

Kun osaat kaksi ensimmäistä saraketta, kaksi viimeistä alkavat näyttää tutuilta.

Mitä siirtovaikutus tarkoittaa?

Kielitieteessä puhutaan siirtovaikutuksesta, kun aiemmin opittu kieli vaikuttaa uuden oppimiseen. Positiivinen siirtovaikutus nopeuttaa oppimista: tunnistat sanoja, rakenteita ja ääntämistä. Negatiivinen siirtovaikutus taas aiheuttaa virheitä, kun kielet muistuttavat toisiaan mutta eivät ole samoja.

Tyypillinen esimerkki: ruotsia osaava saattaa sanoa saksaksi Ich bin glad, kun pitäisi sanoa Ich bin froh. Tai hollanniksi käyttää ruotsin sanajärjestystä, joka on lähellä mutta ei aivan sama. Nämä virheet ovat merkki siitä, että aivot hakevat tuttua kaavaa, ja ne korjaantuvat harjoittelulla.

Entä suomen kieli itse?

Suomi ei auta sanastossa, mutta siitä on yllättävää hyötyä muuten. Suomenpuhuja on tottunut pitkiin sanoihin, taivutukseen ja kaksoiskonsonantteihin, ja hän ääntää vokaalit selkeästi. Moni kielenopettaja kehuu suomalaisten oppijoiden tarkkuutta kieliopissa. Kun yhdistät tämän ruotsin ja englannin tuomaan sanastoon, lähtöasetelma on parempi kuin moni luulee.

Mikä kolmas kieli sopii suomalaiselle?

Saksa: ruotsin ja englannin luonteva jatko

Saksa on sanastoltaan lähellä sekä ruotsia että englantia. Sijamuodot pelottavat monia, mutta suomenpuhujalle ajatus sanan taipumisesta lauseessa on tuttu: meillä sijamuotoja on yli kymmenen, saksassa neljä. Verbi toisena -sääntö on sama kuin ruotsissa.

Hollanti: yllättävän helppo

Hollanti tuntuu usein englannin ja saksan välimuodolta. Jos osaat englantia, ymmärrät hollantilaisesta tekstistä enemmän kuin uskoisit. Lue lisää jutusta hollanti on helpompaa kuin luulet.

Espanja: helppo ääntää, uusi sanasto

Espanja ei ole sukua ruotsille, mutta englannin latinalaisperäinen sanasto auttaa paljon. Lisäksi espanjan ääntäminen on suomenpuhujalle helppoa: kirjaimet äännetään pitkälti niin kuin ne kirjoitetaan, ja vokaalit ovat selkeitä.

Ranska ja italia

Englannin ranskalaisperäiset sanat, kuten restaurant, government ja table, antavat ranskalle hyvän pohjan. Italia taas on ääntämiseltään suomalaiselle miellyttävä, ja sen kaksoiskonsonantit ovat meille tuttuja.

Strategioita kolmannen kielen oppimiseen

1. Etsi tietoisesti yhtäläisyyksiä. Kun opettelet saksan sanan, kysy itseltäsi: muistuttaako se ruotsia vai englantia?
2. Kirjaa harhaanjohtavat sanat. Pidä listaa sanoista, jotka näyttävät tutuilta mutta tarkoittavat muuta.
3. Älä sekoita kieliä samalla viikolla, jos ne ovat hyvin lähellä toisiaan. Saksan ja hollannin aloittaminen yhtä aikaa voi johtaa sekaannukseen. Romaaninen ja germaaninen kieli rinnakkain toimivat paremmin.
4. Käytä vahvempaa kieltä apuna. Jos englantisi on ruotsiasi vahvempi, hyödynnä sitä vertailukohtana.
5. Opiskele säännöllisesti. Lyhyt päivittäinen harjoitus pitää kolmannenkin kielen elävänä.

Parlumissa voit opiskella saksaa, hollantia, espanjaa, ranskaa ja italiaa suomenkielisin selityksin, ja selitykset huomioivat suomenpuhujan tyypilliset kompastuskivet.

Lopuksi

Moni suomalainen ajattelee olevansa huono kielissä, koska ruotsi tuntui koulussa raskaalta. Juuri se työ on kuitenkin pohja, jonka varaan kolmas kieli rakentuu. Et aloita tyhjästä. Aloitat kahden kielen kokemuksella.